Hyppyharjoituksia ja paikkamakuuta

Tammikuu on ollut aika hiljainen, koska tokotreenit on ollut tauolla. Viime viikolla aloitettiin kuitenkin Pojun kanssa agilityn hyppytekniikka tehoharjoitukset. Pojulla on tapana tiputtaa rimoja, koska se ei osaa asettaa askeltaan ja hyppää ihan mahdottoman kaukaa esteelle. Nyt on neljä kertaa käyty tekemässä pelkkää kolmen esteen suoraa vaihtelevalla menestyksellä. Rimat on lentänyt edelleen aika lailla, mutta välillä tulee niitä toivon pilkahduksia, kun huomaa, että Poju alkaa keskittymään ja oikeasti katsomaan mistä hyppää. Edelleen se on kuitenkin niin iso ongelma, että vaikea sanoa päästäänkö koskaan puusta pitkälle. Nyt kun on ollut aktiivisesta agin treenauksestakin taukoa niin huomaa, että irtoavuus on heikentynyt ja Poju varmistelee kaikki asiat minulta.

Samalla hallireissulla on treenailtu myös paikkamakuuta, koska hallilla on tuota piippausongelmaa vaikkei muita koiria olisikaan. Levoton se paikkamakuu on edelleen, mutta tänään oli jopa melkein hiljaa. :)

Tokotreenikausi alkoi sunnuntaina pitkän tauon jälkeen. Tehtiin paikallaoloa, luoksetuloa ja liikkeestä seisomista. Paikallaolossa siis tuo piippiongelma, muuten teki taas varsin mallikkaasti. Poju tykkää treenata ja suurempi ongelma onkin vain olla siellä hallilla. Piippi lähtee heti käyntiin jos ei jotakin tehdä. Sitäkin on yritetty treenailla, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Poju mielummin tekisi treeniä sen koko tunnin, kun ottaisi leppoisasti. Ihme koira...

Uusi vuosi 2008!

Vuosi on taas vaihtunut uuteen, yllättävän sujuvasti tänä vuonna. Alkuillasta piti paukuille hieman räyhätä ja haukkua, mutta loppuilta meni ilman pahempaa pelkäämistä. Ensimmäisen kerran ikinä päästiin jopa käymään pissallakin paukkeesta huolimatta, vaikka kiirehän se sisälle kuitenkin tuli. Mutta kaiken kaikkiaan Poju käyttäytyi tämän vuoden vaihteen aiempia rauhallisemmin, joten ehkäpä tässäkin asiassa on vielä toivoa. :)

Toivosta puheenollen, laitetaampa hieman tavoitteita vuodelle 2008. Toivossa on hyvä elää, joten suurin tavoite tokossa on nyt vihdoinkin saada se paikkamakuu kuntoon. Sitä myötä kisaamaan ja olkoon se ALO1 nyt vähimmäistavoite tänä vuonna. Viime vuonna siitä jäätiin niukasti. Agissa ei aseteta enää mitään tavotteita, koska emme jatka ryhmässä treenaamista. Mutta olkoot se mukavaa harrastelua Pojulle. Kuten myös ne muut lajit, joissa ei treenata tavoitteellisesti vaan pelkästään omaksi hauskuudeksi. Ja katsotaan, josko sitä vaikka vihdoinkin saataisiin Pojulle se kaveri tämän vuoden aikana. Aika näyttää...