Niin se aika vain mennä hujahtaa, että Tähtönenkin täytti jo kaksi vuotta tällä viikolla. Emäntä ei ollut ihan kartalla ja niinpä lahjat ja herkut jäi tälläerää saamatta. :( Onneksi koira on tyytyväinen myös lämpimästä kainalopaikasta tai kunnon treeneistä.
Perjantaina oltiinkin taas agiliitämässä. Tähden kanssa on niin kiva treenata, kun se toimii aika lailla, kuten toivookin. Vastahan me näitä asioita opetellaan eikä niitä tosiaan osata, mutta Pojun kanssa en koskaan päässyt siihen pisteeseen, että koira menisi edes jotakuinkin sinne mihin haluaisi. Itsekkin tietenkin kypsyy kokoajan tässä ohjaushommassa kunnon opissa, Pojun kanssa en osannut minäkään mitään.
Perjantain rata: valssi 3. putkelle, eka kerralla tuli mun väärälle puolelle, mutta sen jälkeen ihan täydellisesti. 4. ja 5. väliin valssi (joka tuppasi aina menemään hiukka pitkäksi) ja 5. hypyltä suoraan ilman valssia eteenpäin, koska koiran linja valmiiksi jo putkeen. 7. putkelle takaaleikkaus, jossa taas pariin kertaan pyörittiin ympyrää, mutta toisinaan meni ihan täydellisestikkin. Loppusuora (mittakaava?) pituus, pussi ja hyppy, no problem, täysiä vaan. Ainoa treeninpaikka tuossa on edelleen putkelle takaaleikkaus, mutta nyt meni kyllä senkin jo paljon paremmin kuin ennen.
Lopuksi mentiin tuo rata vielä siten, että hieman esteiden kulmaa muuttaen 4. hyppy - 1. muuri - 6. hyppy toista kautta (valssi) - pituus toisin päin - 7. putki toisin päin - pussi - 10. hyppy. Siinä itse törttöilin liian hitaasti valssin 7. putken jälkeen ja Tähti tuli aina mun väärälle puolen. Sit kun tajusin kääntyä vähän nopeammin ns. persjätöllä niin sitten homma taas kulki.
Vinokepit ollaan vaihdettu nyt ohjureihin. Välillä mennään yli/ali/läpi ohjureista, mutta pikkuhiljaa alkaa se pujottelukin sujua. Vauhtia ja intoa on tosin niin paljon, että ihan ei ehdi aina miettiä sitä oikeaa suoritustapaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti