Tähti 10 viikkoa

Tähti on nyt 10 viikkoa (kuva tosin jo vanha) ja painoa on kertynyt 4 kg eli pikku tirppahan se edelleen on. Elämä talossa on alkanut asettumaan omiin uomiinsa. Tähti ja Poju on parhaat kaverukset eikä Pojukaan ole osoittanut mustasukkaisuuden merkkejä vaikka välillä vähän paitsioon jääkin. Sen sijaan Pojua käy välillä sääliksi, kun Tähti roikkuu milloin alahuulessa ja milloin hännässä. Poju kilttinä poikana ei komenna Tähteä, joten Tähti saa tehdä mitä lystää (lähes aina).

Toisia koiria ei olla kovin paljoa ehditty tapaamaan. Nekin koirakontaktit mitä on ollut, ovat menneet vähän arastellessa ja hieman jopa muristen epävarmuutta. Toivottavasti päästään pian peuhaamaan vaikka omien sisarusten kanssa, ompahan omankokoista riekkumisseuraa. Vieraat ihmiset otetaan sen sijaan avosylin vastaan. Lapsetkin on vallan ihania Tähtösen mielestä.

Viime viikolla on myös harjoiteltu autossa matkustamista ja tutustuttu suureen maailmaan kaupungilla. Autossa on turvallisesti matkattu emännän jaloissa ja alun jännityksen jälkeen sekin alkaa mennä luontevammin. Kaupungilla myös vähän arasteltiin, mutta kyllä sekin helpotti. Vieraissa paikoissa Tähti on osannut kivasti rauhoittua ja jopa nukahtaa. Kaikki sormet ja varpaat ristissä, että tämä luonteenpiirre säilyisi myös pentuvaiheen jälkeen. :)

Kotona yksinoloa on myös harjoiteltu ja sen kanssa ei ole ollut ongelmia tähän asti. Kaiken kaikkiaan Tähti on päästänyt omistajansa aika helpolla, koska kaikki riehumisenergia menee Pojuun ja me vältytään taistelutahtoisen neidin hyökkäyksiltä. ;) Toki välillä leikitään ihan omia leikkejäkin, ettei elämä ole yhtä riuhumista toisen koiran kanssa.

Pusuja ja naskaleita

Tähden ensimmäinen viikko uudessa kodissa ja kuten videosta näkyy, Pojuhan on jo ihan myyty pienelle sydäntensärkijälle. Alun epäluuloisuus alkaa olla kaikonnut ja nyt koirat jo leikkii innolla yhdessä. Kunhan Poju muistaisi aina välillä, että Tähti on kuitenkin vielä pieni eikä sen päälle voi rynniä sata lasissa. Pojulla on myös valtava tarve pestä koko ajan Tähden korvia, ne on vissiin likaiset. ;)

Tähdestä alkaa löytyä paljon hyviä ominaisuuksia. Se on reipas eikä hätkähdä vaikka jotakin outoa ympärillä tapahtuisikin. Ulkonakin nukkuu sikeästi vaikka lähistöllä vauhdikasta menoa olisikin. Ääniin ei reagoi mitenkään voimakkaasti, mitä nyt silloin ihmettelee jos Poju saa jonkun hirmuisen haukkukohtauksen. Sillä on hyvä taistelutahto ja ahnekkin näyttää olevan, mikä on plussaa koulutuksen kannalta. Remmissä on opeteltu kulkemaan ja se sujuu oikein mallikkaasti, ainakin jos saa kulkea Pojun jalanjäljissä. Yksin on tietty epävarmempi, joten pitää ruveta kulkemaan Tähden kanssa uusissa paikoissa paljon ihan yksinkin. Ensimmäinen kynsienleikkuukin sujui niin että sujahti. Eihän se Tähti edes ahneuksiiltaan huomannut, että mitään tapahtui.

Virtaa on tullut tuplasti lisää viikon aikana. Aamuherätys on aina aikainen, jolloin Tähti haluaisi välttämättä kivuta sänkyyn. Aamiaisen jälkeen alkaakin kauhea ralli ja naskalit upotetaan joka paikkaan, etenkin Poju parka saa nyt osakseen melkoista rettuutusta. Vähän pitää valvoa, ettei kovin raisuksi pääse meno ja aina välillä pitääkin pistää koirat jäähylle aidan eri puolille. Pääsääntöisesti kaikki sujuu kuitenkin ilman suuria erimielisyyksiä.

TÄHTI saapui taloon!

Näin se monen vuoden odotus vihdoin palkittiin, kun Ghosteye's Elwing Starlit alias Tähti saapui viime lauantaina perheeseen. Tämän myötä nyt tämäkin blogi sai uuden ilmeen ja jatkossa täällä seurataan myös Tähden toilailuja vai treenejäkö ne on. ;)

Tähti on asettunut hyvin taloksi. Eka päivinä maha oli tosin aikalailla sekaisin, mutta nyt taas ruoka maittaa. Poju oli alusta-asti hyvin utelias, mutta kuitenkin aika epäilevällä kannalla. Nyt molemmat alkaa pikkuhiljaa rentoutumaan toistensa seurassa ja Pojukaan ei tarvitse enää silmäkovana vahtia Tähteä kokoajan. Tähdellä uuteen kotiin tottuminen on alkanut näkyä vauhdin hirmuisena lisääntymisenä ja naskaleiden esiintulona. Kaikkea pitää toki maistella, eniten tietty omistajien nahkaa. Hiljalleen aloitetaan tutustuminen isoon maailmaan, alkaen tuosta takapihan metsästä missä on ihana temmeltää kasvillisuuden seassa.

Pojun osalta viralliset treenaukset on kesätauolla, niinpä tämäkin blogi keskittyy kesän ajan pääsääntöisesti kaikkeen muuhun kivaan. Syksyllä sitten jatkamme tiukkoja treenejä.

Toko-kisat 26.4.2008

Piiiitkä kisapäivä takana, mutta tulipa se ALO1 sieltä viimeinkin! :)
Kisat oli jo myöhässä, kun paikalle saavuimme ja jouduttiin odottelemaan 1,5 t luokan alkua. Poju oli yllättävän rauhallinen siinä odotellessa (täysin vieras piirre), joten ei onneksi käynyt niin paljoa kierroksilla sitten kehään mennessäkään. Näin siis jopa paikkamakuu onnistui, vaikka eihän se helppoa ollut edelleenkään. Tämän jälkeen seurasikin sitten lähes 2 tunnin odottelu, koska olimme luokkamme viimeiset. Onneksi Poju ei kuitenkaan hyytynyt pitkän odottelun seurauksena ja ihan kelpo pistein selvittiin omasta osuudestamme. Ja sitten ne pisteet:

Luoksepäästävyys 9 (Meni tuomarin luo, mutta peruutteli hieman hampaita katsottaessa, joten siitä pistemenetys)

Paikalla makaaminen 8 (JEE JEE JEE!!! Vierestä lähti koira ja Poju piippas ja vaihteli hieman kylkeä, mutta pysyi, se riittää mulle!)

Seuraaminen kytkettynä 8 (Haukahteli lähtiessä ja perusasennot oli tosi hitaita, ravissa edisti vähän)

Seuraaminen taluttimetta 8 (Sama kuin edellä, nyt perusasennot vielä hitaampia, istuikohan edes kunnolla?)

Maahanmeno seuraamisesta 9 (Äänteli lähtiessä, muuten hyvä, en oikein tiedä mistä verotettiin)

Luoksetulo 9,5 (Tosi hyvä, ilmeisesti hieman vino perusasento)

Seisominen seuraamisesta 9 (Hyvin meni tämäkin, vissiin jotain perusasento vinoutta tai jotain?)

Estehyppy 9 (Otti etusilla askeleen mua kohti kun tulin vierelle, muuten ok)

Kokonaisvaikutus 7 (kolme pojoa ääntelystä. Tämä vähän harmitti, kun sitä on tosi vaikea kitkeä pois ja muuten meni niin hienosti.)

Kokonaispisteet 170,5, ALO1
Sijoitus on nyt epäselvä, koska oltiin muka kakkosia ja saatiin pokaalikin, mutta kotona huomasin, että pisteissä oli 18 pistettä liikaa eli tiedä nyt sitten kelle se pokaali kuuluu.

Olen tosi tyytyväinen, koska tuota paikkamakuuta lähdettiin hakemaan. Suurinosa muista liikkeistä pitäisi olla varmoja ja olisin jonkun kympin kyllä kuvitellut saavamme, mutta ilmeisesti on päässyt tuo perusasento taas lipsumaan. Pitää ruveta taas viilaamaan sitä kuntoon.

Mölli-tokostelua

Eilen oltiin KAS:n möllitokossa harjoittelemassa kisaamista ja kyllä täytyy olla kaikenkaikkiaan tyytyväinen. Kokeessa olisi ollut I-tulos ja sijoitus 3/8, mutta mikä tärkeintä: pysyi paikalla, huonosti, mutta pysyi silti!!!

Luoksepäästävyys 9 (karkasi tuomarin syliin, kunnes tajusi, että "ai niin, eihän näin saanut tehdä")

Paikalla makaaminen 7,5 (Jee!!! Elämäni kauhein paikallaolo. Piippaus alkoi voimakkaana heti jätössä eikä se helpottanut kun viereinen koira lähti taapertamaan. Koko 2 min. kamalaa piippausta, jopa haukuntaa ja eestaas paikanvaihtoa ja pientä ryömintää. Eli ihan kamala paikkamakuu, mutta tajusi pysyä. I'm happy! :))

Seuraaminen kytkettynä 8,5 (Jätti perusasennot tekemättä välillä, outoa.)

Seuraaminen vapaana 8,5 (Sama vika ja liikkeelle lähdössä haukahtaa aina. Tietääpä nyt mitä treenata.)

Maahanmeno seuraamisesta 10 (ok)

Luoksetulo 9 (lähti liikkurin käskystä, mutta seisahtui kun tajusi virheensä)

Seisominen seuraamisesta 10 (ok)

Estehyppy 10 (ok)

Kokonaisvaikutus 9

Yht. pisteitä 178,5

Tosiaan seuraamisen perusasennot oli kumma juttu, pitää tankata nyt niitä. Ja se haukkuminen liikkeellelähdössä pitäisi saada karsittua. Luonnollisesti paikkaharjoitukset jatkuu päivittäin.

Viralliset kisat onkin sitten 2 viikon päästä ja sinne on nyt ilmottauduttu. Edelleen pelkään kuollakseni sitä paikallaoloa ja sen varmaan koirakin huomaa.

Pilli kurkussa ja muita treenitunnelmia

Eilen oltiin taas toko-treeneissä piippaamassa. Tehtiin muutamia liikkeitä kokeenomaisesti, joten sitä reunalla odottelua tuli myös. Odottelu on Pojulle yhtä kuin piippaus eli se ei hiljenyt koko tunnin aikana. Yritin tälläkertaa jatkuvaa palkkausmenetelmää aina hiljaisista hetkistä, mutta ei sekään tuntunut menevän jakeluun. Hallilla piipataan, kai se on sen verran jänskä paikka.

Kokeiltiin eilen paikkamakuu kokeenomaisesti eli en palkannut ja annoin vain piipata. Kyllähän se paikallaan pysyi, mutta oli tosi hermostunut; piippas, pyöritteli päätä ja vaihteli asentoa. Toivoton tapaus...
Seuraaminen tehtiin myös kokeenomaisesti ja se meni ihan kivasti. Pari kertaa kadotti kontaktin ja kerran säikähti maneesin kolautusta, mutta palasi sitten paikalleen. Ajoittain edistää ihan hitusen, mutta ei enää niin paljoa kuin ennen. Luoksetulo oli hyvä, loppuasento ihan vähän vino.
Sitten vielä liikkeestä maahanmeno. Hyvä, mutta vähän hidas. Huomioitavaa, että muistaisi joskus palkata myös siitä maahanmenosta eikä vain tekisi aina liikkeenomaisesti.

Meidän kouluttaja on kysellyt, että ilmottaudutaanko me kevään tokokisoihin. Itseä tuo paikkamakuu ottaa kaaliin ja epäilen tosi paljon, että se pysyy etenkään koetilanteessa. Muutenhan se kyllä osaa, joten toisaalta tekisi mieli osallistua. Pitänee vielä miettiä...

Treeniyhteenvetoa

Vähän heikosti tulee tänne blogiin kirjoiteltua treenipäiväkirjaa, mutta vedetäämpä taas yhteen muutamien viime treenien tuntemuksia. Ensin toko.

Poju on hirmuisesti kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana ja treeneissä on aivan eri kontakti ja into tehdä kuin ennen. Siksipä onkin niin sääli, että se paikkamakuu jarruttaa meidän "tokouraa" ja mahdollisesti estää koko kisaamisen. Muuten Pojusta olisi vaikka mihin. Käydäämpä liike liikkeeltä läpi viime treenien saldo.

Paikkamakuu: Kuten jo sanoin, tämä tökkii. Heti alkaa armoton piippaus, asennonvaihto ja päänpyörittely eli Poju on tosi epävarma. Ajoittain jopa nousee seisomaan. Nyt kun olen testannut yksinkin hallilla niin sama juttu. Kuitenkin ulkona yksin tehdessä on lähinnä hiljaa eli halli on sen piippauksen laukaiseva tekijä. Outoa!? Ollaan nyt myös kokeiltu, että liikkeenohjaaja palkkaa. Aluksi olikin hiljaa, kun ihmetteli, mutta sitten rupesikin piippaamaan liikkeenohjaajalle.

Paikalla istuminen: Yllättävää kyllä, Poju on tässä hiljaisempi ja rauhallisempi. Tahtoo vain valahtaa maihin aina välillä.

Nouto: Noutaa innolla, vähän liiankin eli saalistaa sen kapulan. Nyt pitää treenata siten, että vien sen kapulan, koska Poju meinaa varastaa siinä lähdössä eli vähän rauhaa lisää. Outoa on myös se, että Poju tulee kapulan kanssa aina edestä sivulle vaikken ole opettanut. Huono puoli siinä on, että se tulee silloin vinoon eli tarvii treenata ihan sitä palautustakin. Kapulan ottaminen suuhun hiekkaiselta pohjalta asettaa välillä myös hieman haasteita, onhan se ikävää, kun suu on täynnä hiekkaa...

Liikkeestä seisominen ja maahanmeno: Ok.

Ruutu: Ollaan vaan treenattu ruutuun menoa ja sehän on paras liike ikinä. :) Viimeksi otettiin myös ruudun loppuosio eli koira makaa ruudussa ja sieltä ohjaajan kävelykaavio ja vierelle tulo. Lähinnä harjoituksena, ettei koira ala varastamaan sitä ruudusta lähtöä, joten ei aina kutsuta vaan palkka ruutuun.

Ohjattu nouto: Ollaan lähinnä treenattu kapulan pitoa ja tuontia. Kotona aloitettiin kapulan etsimistreenit olohuoneesta, jotta tajuaisi käyttää nenää.


Ja vielä pari sanaa agilitystä. Tehokkaan hyppytreenisession jälkeen on aika todeta, että Pojulla ei ole hyppytekniikkaa syystä tai toisesta, joten ei siitä agi-koiraa saa. Kivaahan se on ja kontaktit mm. menee tosi hienosti, mutta rimat ei pysy ylhäällä. Ei ole ohjaajakaan häävi, mutta kyllä niiden rimojen pitäisi edes pysyä, jotta jaksaisi tosissaan ruveta treenaileen. Jatketaan omia agi-treenejä ihan vain Pojun iloksi eikä stressata siitä sen enempää.